Särkyneitä unelmia
miksi aina niitä?
Miksei iloa ja onnea
eikö tuska jo riitä?
Vain kipeitä muistoja,
uskottomuutta,
yksinäisiä öitä,
elämän julmuutta.
Missä viipyy lohdutus?
On vain odotus.
perjantai, 12. lokakuu 2007
perjantai, 12. lokakuu 2007
Runokirjani sist. Suurin osa omia, mukana my lehdistja netistpoimittuja runoja joka eltilanteeseen.
Kommentit